IlpoNurmenniemi1

Saattohoitoa vai eutanasiaa

Vanhusten hoidon tason alentuessa ovat eutanasialain kannattajat aktiivisia.  Nykyistä medikalisoitunutta saattohoitokäytäntöä pitäisi kuitenkin ensin kehittää merkittävästi. Erityisesti omaisen ja lääkärin yhteistoiminnassa on selviä puutteita, jos lääkäri haastattelee kerran tai jos hänen luokseen pyrkiminen on työlästä. Jokaisen oma hoitotahto antaa hyvän lähtökohdan saattohoidolle, mutta siitä huolimatta lääkärien ja omaisten yhteistoiminnassa on paljon parantamisen varaa. Tilanteessa on usein liian tärkeää, että lääkäri huolehtii omasta oikeusturvastaan enemmän kuin kuuntelisi omaisia tai hoitajia. Kuoleman lähestyessä kuoleman salliminen ajallaan on taitavan saattohoidon tavoite, jota lääkäri ei hevillä salli.Lääkäri on liian harvoin fyysisesti läsnä kuolevan vierellä. Hän hallitsee tilannetta toimistostaan käsin ja todellisen tilanteen havainnointi jää muiden varaan. Lääkärin päivittäinen läsnäolo saattohoidossa on välttämätöntä, mikäli halutaan inhimillsempää kuolemista.

Passiivinen eutanasia toimisi jo nyt hyvin, jos se ymmärrettäisiin yhtenä hoidon muotona. Erillinen aktiivisen  eutanasian salliva laki on liian raju Suomeen. Tapauksissa joissa, omainen puuttuu saattohoidosta passiivinen eutanasia toimii myös hyvin ja tuskia lieventävänä. Usein me pelkäämme tuskia ja kipuja liiaksi ja se saa saattohoidossakin esiin nousevan ongelman luonteen. Riittävä ja huolellinen kipuhoito ja tarpeettomien lääkitysten, tiputuksien yms. lopettaminen johtaa hyvään kuolemaan. Erityisesti nesteytyksen aiheuttamien turhien tuskien havoinnointi auttaisi kuolevaa myös turhan liiallisen kivun kanssa elämän lopussa.Lääkärin läsnäolo korostuu yksinäisten kohdalla.

Saattohoito vaatisi merkittäviä satsauksia sotessa. Henkilökunnan merkittävä lisääminen saattohoitoon  on aivan välttämätöntä, mikäli haluamme inhimillisemmän kuoleman. Kotona tapahtuva saattohoito tarvitsee päivittäistä ammattihenkilöstön läsnäoloa ja lienee halvempaakin kuin laitoshoitoon satsaaminen. Saattohoidossa tarvitaan myös "lähimmäisiä" sekä omaisen että yksinäisen kuolevan tueksi. Tässä on kansalaisjärjestön selkeä tarve. Samalla kysyn, pystyykö virallinen hoitotaho yhteistyöhön saattohoidossa vapaaehtoisten lähimmäisten kanssa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kun pää ,raajat ei enää pelaa monttuun vaan. Hoidoilla ei enää 20v tulla .
Lukee minun hoitotestamentissa.Ei nesteytystä eikä ravintoa .Se oli sitten siinä.
Ei kalliita hoitoja eikä pitkitettyä elämää ,noutaja tulee kuitenkin jossain vaiheessa.
70v nyt täysin terve.

Toimituksen poiminnat