*

IlpoNurmenniemi1

Elämä ennen ja jälkeen kirkonpalon

 

Lankalauantai-iltana tuli tuhosi Ylivieskan kirkon. Liikuin palopaikan läheisyydessä uteliatten ihmismassojen keskellä. Katujen varsilla itkettiin ja valitettiin. Kovin moni heistä ei ollut tarvinnut kotikirkkoaan vuosiin, mutta tuhon hetkellä kyyneleet vuosivat vuolaina. Kirkolla on syvä merkitys kaikkien paikkakuntalaisten elämässä. Kirkkorakennus jo pelkällä olemassaolollaan on tärkeä muillekin kuin aktiiviselle kirkkokansalle. Tämä on näkynyt viimepäivien aikana jatkuvana virtana kirkkoraunioita katsomaan. Olen tavannut siellä surevia ihmisiä. Kaikilla on yhteinen suru  kotikirkon tuhosta.

On täysin selvää, että ylivieskalaiset tarvitsevat uuden kirkon mahdollisimman pian. Useat haluaisivat  kopion entisetä kirkosta. Kirkon tulisi olla "kirkon näköinen". Se tulisi rakentaa heidän mielestään entiselle paikalle, joka on nykyaikaisen rakennustyömaan kannalta hankalan ahdas ja vaatisi mm. hautarauhan rikkomista. Tälle joukolle kirkon paikan siirtäminen parillakymmenellä metrillä on kauhistus. He eivät myöskään halua modernia kirkkorakennusta.

Ylivieskan kirkon rakentaminen hautausmaan aidan ulkopuolelle Kirkkopuistoon vaatisi kaavamuutosta, Mutta paikka olisi keskeinen, näkyvä, samaan miljööseen kuuluva. Siihen voitaisiin rakentaa nykyaikainen ja käytännöllinen kirkkorakennus. Rakennustöiden suorittaminen olisi myös helpompaa ja halvempaakin.

KIrkon paikasta käy jo nyt kiivas keskustelu. Toivottavasti paikkakuntalaiset löytävät yhteisymmärryksen mahdollisimman pian tässä asiassa. Elämää voidaan nytkin katsoa eteenpäin ja uusi kirkko edustaa tätä aikaa  kaikkineen. Palaneen kirkon kivet voisivat jäädä kirkon muistomerkiksi paikoilleen. Yli 200 v. vanha Ylivieskan kirkko edusti omaa aikaansa ja oli nykyiseen käyttöön epäkäytännöllinen. Kaikella on oma määräaikansa, myös kirkkorakennuksilla. Uusi kirkko edustaa tulevaisuuteen tämän hetken toimivaa rakennusta. Valoisuudessaan ja puupinnoillaan se voisi antaa kodikkaan suojapaikan seurakuntalaisille ja muillekin.Kirkkopuiston alueella kirkko olisi edelleen keskellä kylää. Paikka korostaisi  kirkon merkitystä Ylivieskassa.

Paikkakuntalaisten laaja yhteisymmärrys kirkon paikasta antaa hyvän pohjan laajalle arkkitehtikilpailulle, joka olisi syytä ratkaista seurakuntalaisten äänestyksellä. Suunnatkaamme mielenkiintomme tulevaan ja  kokonaan uusiin mahdollisuuksiin tässä tilanteessa. Kirkon tuhkasta nousee pian siunaus, yhteisöllisyys, uusi hengellinen elämä keskuuteemme. Siksi Ylivieskassa aika jakautuu nyt aikaan ennen ja jälkeen  kirkonpalon. Tämä aika kirkonpalon jälkeen,jota nyt elämme, sisältää kokonaan uudet mahdollisuudet! Voimme luottaa siihen, että seurakunnassamme on kuitenkin tuhon keskellä kallein aarteemme jäljellä: usko, toivo ja rakkaus viitoittavat elämäämme eteen päin!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Älkää rakentako kirkkoa vaan suosittelen kyläkeskusta eli Community centre jonka tiloissa surakunta voi kokoontua pitämään rituaalejaan, mutta tiloja olisi helmpomi käyttää tehokkaammin muuhuntoimintaan silloin kun se on vajaakäytössä esim samassa salizsa vvoidaan vaikka järjrstää zumbaa nuorille ja bingoa vanhoille. Se idea että se rakennettaisiin talkootyönä hirrestä on hyvä, sillä se loisi Ylivieskaan yhteisöllisyyttä ja vahvemman tunnesiteen uuteen rakennukseen. Tai miksetty nyt suoraan hanki riihikikkoakeskelle kylää. Kyläkeskuksen käyttöikä yltöisi myös pitkälle sekin jälkeen kun Ylivieskassa ei enään olisi seurakuntaan.

Briteissä Crookhamin kylässä on toteutettu vastaavan lainen Community centre:
http://www.brightspacearchitects.com/project/churc...
Pohdin kirkon tulevaisuutta itsekkin Puheenvuorossa:
http://danielmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2144...

Käyttäjän IlpoNurmenniemi1 kuva
Ilpo Nurmenniemi

Puheet seurakunnan loppumisesta Ylivieskasta ovat täysin ennenaikaisia. Ylivieskalaisten sitoutuminen seurakuntaansa on aivan eri luokkaa kuin kommentoijalla. Käsitykseni mukaan kirkkopalo on vain vahvistanut ylivieskalaisten suhdetta kirkkoonsa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Ajattelin enemmänkin pidemmällä tähtäimellä esim mikä on seurakunnan tilanne 30 vuoden päästä, entä 50 vuoden päästä tai 100 vuoden päästä. Siinä ajassa ehtii tapahtuavaikka mitä kuten nyt esim yhdistyminen Alavieskan seurakunnan kanssa tai kirkollinen luopuminen tai nuoren väestön kato Ylävieskadta. Mielestäni kirkoista tulee ongelma kun niille ei ole enään käyttöä ja siksi ajattelin että uusi kirkko voisi toimia kyläkeskuksessa jonka voi myöhemmin muuttaa helposti johonkin muuhun käyttöön, vaikka onhan esim Britannian maaseudulla kirkkoja muutettu pitseerioiksi ja yksityiskodeiksi.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Onko kirkon pakko olla sellainen, kuin ne yleensä ovat. Eikö tosiaan voisi rakentaa ennakkoluulottomasti monikäyttöinen rakennus. Ja nimeenomaan puusta. Se toimisi kaiken kansan kokoontumistilana muutoinkin kuin Jumalanpalvelustilana. Seurakuntien taloudet ovat usein tiukoilla, ja suuntaus lienee vain huonompaan päin. Monitoimitila jakaisi kustannuksia useammalle taholle, joten seurakunnan taloudenhoitokin olisi helpompaa.

Käyttäjän IlpoNurmenniemi1 kuva
Ilpo Nurmenniemi

Ylivieskalaiset ovat tiukasti tavatessa kirkon kannalla. Monitoimihalli ei voi korvata kotikirkkoa. Uuden kirkon käyttömahdollisuudet ovat omaa luokkaansa mm. paikkakunnan konserttisalina. Käytön vähäisyydestä ei ole ollenkaan kysymys näissä jokilaaksoissa. Kirkko toimii "kaiken kansan " kokoontumistilana koko ajan. Kirkkorakennukseen menevät rahat eivät mitätöi sen käyttöä. Kyllä seurakunnan talous kirkon rakentamisen kestää, koska täällä ihmiset rakastavat kirkkoaan ja ovat halukkaita myös antamaan omastaan kirkkonsa hyväksi. Ajatus kirkon seisomisesta tyhjänpanttina on kumoutunut kuunnellessani ihmisiä kaduilla ja elämänmenon keskellä. Kirkonolemassaololla omalla paikallaan on merkitys jokaiselle paikkakuntalaiselle uskontoon
katsomatta. Sukupolvien ketjussa perhejuhlien pitopaikkana kirkkorakennuksenkin merkitys korostuu ajan saatossa.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Mark 13
Temppelin hävitys

1 Kun Jeesus oli lähdössä temppelistä, sanoi eräs hänen opetuslapsistaan: "Opettaja, katso! Mitkä kivet, mikä rakennus!" 2 Jeesus vastasi: "Katso nyt näitä mahtavia rakennuksia. Kaikki revitään maahan, tänne ei jää kiveä kiven päälle."

Jumala ei elä käsin tehdyissä huoneissa, eikä rakennus ole uskon perustus. Kirkon ajallinen muoto ei ole tärkein asia, kunhan se on toimiva. Kirkko on tarkoitettu rukoushuoneeksi. Jeesus ajoi rahanvaihtajat pois, kun te olette tehneet siitä ryövärien luolan. Kirkkoa ei voi yhdistää maailmallisen menon kokoontumisen paikaksi.

Käyttäjän IlpoNurmenniemi1 kuva
Ilpo Nurmenniemi

Juuri näin! Kiitos kommentista!

Toimituksen poiminnat